Intel on käyttänyt vuosien aikana prosessoreissaan monia erilaisia integroitujen grafiikkaratkaisujen sukupolvia. Näiden grafiikkaratkaisujen nimet ovat vähitellen kehittyneet Intel GMA:sta ja Intel HD Graphicsista Intel Iris- ja UHD Graphics -ratkaisuihin, Iris Xe -grafiikkaan ja uudempiin Intel Arc -grafiikkaratkaisuihin. Joistakin grafiikkaperheistä julkaistiin myös useita versioita, joita käytettiin eri prosessorisukupolvissa.

Integroitu grafiikka löytyy käytännössä kaikista kannettavien tietokoneiden prosessoreista ja joistakin pöytätietokoneiden prosessoreista, joten erillistä näytönohjainta ei tarvita. Intel valmistaa kuitenkin myös prosessoreita ilman integroitua grafiikkaa. Kyseessä ovat erityisesti mallit, jotka on suunniteltu käytettäväksi erillisen näytönohjaimen kanssa.

Alla oleva taulukko tarjoaa kronologisen katsauksen tärkeimpiin Intel-prosessoreissa käytettyihin integroituihin grafiikkaratkaisuihin sekä niiden likimääräisiin julkaisuaikoihin. Sen avulla on helppo seurata Intelin integroidun grafiikan kehitystä varhaisista GMA-ratkaisuista nykyaikaisiin grafiikka-arkkitehtuureihin.

AjanjaksoIntel-grafiikka
2006–2009Intel GMA 3000 / GMA X3000 / GMA X3100
2010–2011Intel HD Graphics
2011–2012Intel HD Graphics 2000 / 3000
2012–2013Intel HD Graphics 2500 / 4000
2013–2014Intel HD Graphics 4200 / 4400 / 4600 / 5000 / 5100 / 5200
2014–2015Intel HD Graphics 5300 / 5500 / 6000 / Iris 5500 / Iris 6100
2015–2016Intel HD Graphics 510 / 515 / 520 / 530 / Iris 540 / 550 / 580
2016–2017Intel HD Graphics 610 / 615 / 620 / 630 / Iris Plus 640 / 650 / 655
2017–2018Intel UHD Graphics 600 / 605 / 610 / 620 / 630
2018–2020Intel UHD Graphics 610 / 615 / 620 / 630 / Iris Plus 645 / 655
2020–2021Intel UHD Graphics / Iris Xe Graphics
2021–2023Intel UHD Graphics 730 / 750 / 770 / Iris Xe Graphics
2023–2026Intel UHD Graphics / integroitu Intel Arc -grafiikka

Intel GMA

Intel GMA (Graphics Media Accelerator) on Intelin varhainen integroitujen grafiikkaratkaisujen perhe, jota käytettiin ennen Intel HD Graphicsin käyttöönottoa. Varhaisissa sukupolvissa grafiikkasuoritin (GPU) oli osa piirisarjaa eikä prosessoria. Toisin sanoen yksi prosessoripaketti sisälsi kaksi erillistä suoritinta: CPU:n ja GPU:n. Tunnettuja malleja ovat GMA 950, GMA 3000, GMA X3000 ja GMA X3100.

Varhaiset GMA-ratkaisut oli suunniteltu ensisijaisesti näyttökuvan tuottamiseen, työpöytägrafiikkaan, videotoistoon ja perusluokan 3D-kiihdytykseen. GMA X3000 toi mukanaan ohjelmoitavamman arkkitehtuurin, jossa käytettiin yhdistettyjä suoritusresursseja.

Integroitu grafiikka oli huomattavasti erillisiä näytönohjaimia heikompi ja tarjosi edullisen vaihtoehdon peruskäyttöön tarvittaville grafiikkaominaisuuksille.

Intel HD Graphics

Intel HD Graphics -järjestelmä esiteltiin yhdessä ensimmäisen sukupolven Intel Core -prosessoreiden kanssa. Ensimmäisissä Westmere-sarjan prosessoreissa CPU ja GPU olivat erillisiä siruja, jotka oli sijoitettu samaan pakettiin. Sandy Bridge -arkkitehtuurissa Intel yhdisti CPU:n ja GPU:n yhdelle sirulle. Sandy Bridge -arkkitehtuuri toi mukanaan myös Intel Quick Sync Video -tekniikan, joka tarjoaa laitteistopohjaisen kiihdytyksen videon koodaukseen ja muunnokseen.

Intel HD Graphics 2000 ja 3000

HD Graphics 2000- ja HD Graphics 3000 -grafiikkaytimet esiteltiin vuonna 2011 yhdessä Sandy Bridge -arkkitehtuuriin perustuvien toisen sukupolven Intel Core -prosessoreiden kanssa.

HD Graphics 2000 sisälsi 6 suoritusyksikköä (EU), kun taas HD Graphics 3000 sisälsi 12 EU:ta, joten HD Graphics 3000 oli tehokkaampi versio. Molemmat grafiikkasuorittimet käyttivät jaettua DDR3-järjestelmämuistia erillisen grafiikkamuistin sijaan.

Sandy Bridge oli myös se sukupolvi, jossa Intel yhdisti CPU:n ja GPU:n yhdelle fyysiselle sirulle. Toinen tärkeä uudistus oli Quick Sync Video -tekniikka, joka tarjosi erillisen laitteiston videon koodaukseen ja muunnokseen. Tästä ominaisuudesta tuli myöhemmin standardi.

Intel HD Graphics 2500 ja 4000

HD Graphics 2500- ja HD Graphics 4000 -grafiikkaytimet esiteltiin vuonna 2012 yhdessä Ivy Bridge -arkkitehtuuriin perustuvien kolmannen sukupolven Intel Core -prosessoreiden kanssa.

Ivy Bridge -arkkitehtuuri toi näille prosessoreille myös Intelin 22 nm:n valmistusprosessin. Integroitu grafiikka sai tuen DirectX 11:lle sekä parannuksia laitteistopohjaiseen videon dekoodaukseen, videonkäsittelyyn ja useiden näyttöjen tukeen.

Intel HD Graphics 4200, 4400, 4600, 5000, 5100 ja 5200

Nämä grafiikkasuorittimet esiteltiin vuonna 2013 yhdessä Haswell-arkkitehtuuriin perustuvien neljännen sukupolven Intel Core -prosessoreiden kanssa.

Intel lisäsi suoritusyksiköiden määrää merkittävästi. HD Graphics 4200-, 4400- ja 4600-malleissa oli 20 EU:ta, kun taas tehokkaammat HD Graphics 5000-, 5100- ja 5200-mallit saavuttivat 40 EU:ta.

HD Graphics 5000 -sarjaa käytettiin pääasiassa mobiiliprosessoreissa. Tehokkaampi Iris Pro Graphics 5200 -malli meni vielä pidemmälle lisäämällä 128 Mt eDRAM-muistia, joka toimi nopeana välimuistina ja vähensi järjestelmämuistin kaistanleveyden aiheuttamia suorituskyvyn pullonkauloja.

Haswell-arkkitehtuuri toi myös DirectX 11.1 -tuen ja paransi multimedian käsittelyyn tarkoitettua laitteistoa.

Intel HD Graphics 5300, 5500 ja 6000

HD Graphics 5300-, 5500- ja 6000-grafiikkasuorittimet kuuluivat Broadwell-sukupolveen, joka esiteltiin vuosina 2014–2015. Broadwell oli ensimmäinen massamarkkinoille tarkoitettu Intel Core -prosessorisukupolvi, joka valmistettiin 14 nm:n prosessilla.

HD Graphics 5500:ssa oli 24 suoritusyksikköä (EU), kun taas HD Graphics 6000:ssa niitä oli 48. Näin ollen 6000-mallissa oli kaksi kertaa enemmän suoritusyksiköitä kuin 5500-mallissa.

Intel paransi myös energiatehokkuutta ja multimedian käsittelyominaisuuksia. Nämä muutokset olivat erityisen tärkeitä kannettavissa tietokoneissa, joissa integroidun grafiikan piti tarjota parempi suorituskyky ilman merkittävää virrankulutuksen kasvua. Intel jatkoi eDRAM-muistin käyttöä joissakin tehokkaammissa mobiiligrafiikkaratkaisuissa.

Intel Iris ja Iris Pro

Iris oli Intelin integroitujen grafiikkaratkaisujen sarja, joka tarjosi paremman suorituskyvyn. Sitä käytettiin tietyissä Broadwell- ja Skylake-sukupolvien mobiiliprosessoreissa.

Skylake-arkkitehtuuriin kuuluivat esimerkiksi Iris 540-, Iris 550- ja Iris Pro 580 -grafiikkaratkaisut. Iris Pro 580:ssa oli 72 suoritusyksikköä (EU) ja 128 Mt eDRAM-muistia, mikä tarjosi sille huomattavasti enemmän resursseja laskentatehtäviin kuin saman ajanjakson tavallisissa HD Graphics -ratkaisuissa. Näiden grafiikkasuorittimien voidaan katsoa alkaneen saavuttaa keskitason erillisten näytönohjainten suorituskykyä.

Intel HD Graphics 510, 515, 520 ja 530

HD Graphics 510-, 515-, 520- ja 530-grafiikkasuorittimet esiteltiin Skylake-prosessoreiden yhteydessä vuonna 2015. Intel muutti nimeämiskäytäntöään ja korvasi aiemmat 4000- ja 5000-sarjojen mallinumerot 500-sarjan nimityksillä.

HD Graphics 510:ssa oli 12 EU:ta, kun taas HD Graphics 515-, 520- ja 530-malleissa oli kussakin 24 EU:ta. HD Graphics 520:tä käytettiin laajasti mobiiliprosessoreissa, kun taas HD Graphics 530:tä käytettiin tehokkaammissa Core-työpöytäprosessoreissa.

Skylake-arkkitehtuuri toi DirectX 12- ja OpenCL 2.0 -tuen sekä parannuksia multimedian käsittelyyn ja korkean resoluution näyttöjen tukeen.

Intel HD Graphics 610, 615, 620 ja 630

HD Graphics 610-, 615-, 620- ja 630-grafiikkasuorittimet esiteltiin Kaby Lake -prosessoreiden yhteydessä vuosina 2016–2017. HD Graphics 610:ssa oli 12 EU:ta, kun taas HD Graphics 615-, 620- ja 630-malleissa oli kussakin 24 EU:ta. Suoritusyksiköiden määrän perusteella useimmat mallit olivat siis edelleen hyvin samankaltaisia kuin Skylake-pohjaiset vastineensa.

Merkittävämpiä muutoksia tehtiin mediaengineen. Kaby Lake tarjosi huomattavasti paremman laitteistokiihdytyksen HEVC/H.265- ja VP9-formaateille, mukaan lukien 10-bittinen video. Tämän ansiosta alusta soveltui paljon paremmin laitteistokiihdytettyyn 4K-videotoistoon ja samalla CPU:n kuormitus pieneni.

Intel UHD Graphics

Intel alkoi käyttää UHD Graphics -nimeä useiden sukupolvien ja tuotesegmenttien yhteydessä. Mallistoon kuuluivat esimerkiksi UHD Graphics 600, 605, 610, 620 ja 630.

Esimerkiksi UHD Graphics 630:tä käytettiin Coffee Lake -prosessoreissa, ja siinä oli 24 EU:ta. Pelkkä UHD-nimi ei siis määrittänyt tiettyä suorituskykytasoa. UHD Graphics 630 ja myöhempi UHD Graphics 770 kuuluvat eri sukupolviin ja perustuvat erilaisiin arkkitehtuureihin ja ominaisuuksiin.

Myöhemmissä työpöytäprosessoreissa käytettiin UHD Graphics 730- ja UHD Graphics 770 -grafiikkaa. Alder Lakessa käytetty UHD Graphics 770 kasvatti suoritusyksiköiden määrän 32 EU:hun, kun UHD Graphics 630:ssa niitä oli 24. Intel jatkoi myös mediaenginen, 4K-videotuen sekä HEVC- ja VP9-dekoodauksen kehittämistä ja lisäsi myöhemmissä sukupolvissa laitteistotuen AV1:lle.

Intel Iris Xe Graphics

Iris Xe Graphics ilmestyi mobiililaitteiden Tiger Lake -prosessoreiden yhteydessä vuonna 2020. Se merkitsi merkittävää arkkitehtuurimuutosta, koska se perustui Intelin uuteen Xe-LP-grafiikka-arkkitehtuuriin vanhemman HD/UHD Graphics -arkkitehtuurin sijaan.

Mobiiliversioiden Iris Xe -kokoonpanot saavuttivat 96 suoritusyksikköä, mikä oli huomattava lisäys monissa aiemmissa UHD Graphics -ratkaisuissa olleisiin 24 EU:hun verrattuna. Xe-LP toi myös kehittyneemmän mediaenginen, jossa oli laitteistopohjainen AV1-dekoodaus, sekä DirectX 12 -tuen ja parannetut ominaisuudet useiden näyttöjen käyttöön.

Iris Xe:n todellinen suorituskyky riippuu suuresti muistimäärityksistä. Koska GPU käyttää järjestelmämuistia erillisen VRAM-muistin sijaan, nopeampi muisti, kuten LPDDR4x tai LPDDR5, voi vaikuttaa merkittävästi grafiikan suorituskykyyn.

Intel Arc Graphics

Intel Arc edustaa seuraavaa sukupolvea. Xe HPG -arkkitehtuuria käytettiin aluksi Intel Arc -erillisnäytönohjaimissa, ja myöhemmin se vaikutti integroidun Arc-grafiikan kehitykseen tietyissä Core Ultra -prosessoreissa.

Iris Xe -grafiikkaan verrattuna Arc-luokan grafiikkaratkaisut sisältävät erikoistuneita XMX-prosessoreita tekoälytehtäviin sekä säteenseurantayksiköitä laitteistopohjaista säteenseurantaa varten.

Core Ultra -prosessoreissa integroitu Arc-grafiikka ei ole yksinkertaisesti UHD Graphics- tai Iris Xe -grafiikan versio korkeammalla kellotaajuudella. Se käyttää uutta Xe-arkkitehtuuria, jossa on kehittyneemmät grafiikka-, media- ja tekoälyominaisuudet.

Edellinen artikkeliIntelin pöytätietokoneiden prosessorisukupolvet 1. sukupolven Core-prosessoreista Core Ultraan

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän