Suljetut tekstitykset (Closed Captioning, CC) ovat käytännössä sama asia kuin tavalliset tekstitykset. Termi ”closed captioning” syntyi Yhdysvalloissa siirtyessä analogisesta televisiosta digitaaliseen televisioon – ja jopa aiemmin. Se viittaa tekstityksiin, jotka lähetetään erillään videokuvasta ja joita käyttäjä voi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä tarpeen mukaan.
Suljettujen tekstitysten synty
Analogisen television aikakaudella jotkin kanavat käyttivät kahta erillistä signaalia: yhden videolle ja toisen tekstityksille. Katsoja pystyi itse valitsemaan, halusiko hän käyttää tekstityksiä vai ei. Näin syntyi Yhdysvalloissa käsite suljetuista tekstityksistä — piilotetut tekstitykset, jotka voi tarvittaessa aktivoida. Tämä ei kuitenkaan ollut yleistä, koska se vaati erikoistelevisioita, joissa oli kaksoisvastaanottimet ja järjestelmä signaalien yhdistämiseen. Digitaalisen television tullessa, joka mahdollisti tekstitysten lähettämisen alusta alkaen, termi CC (Closed Captioning) vakiintui Yhdysvalloissa, sillä se antoi käyttäjille täyden hallinnan tekstityksistä.
Suljettujen tekstitysten käsite muissa maissa
Yhdysvalloissa termi CC on hyvin tunnettu ja jopa käytetään lainsäädännössä. Muissa maissa, kuten Euroopassa, tätä termiä ei ehkä tunnisteta yhtä laajasti, koska ihmiset ovat enemmän tottuneet perinteiseen termiin ”tekstitykset”.
Onko suljetuilla tekstityksillä ja tavallisilla tekstityksillä eroa?
Väite, että suljetut tekstitykset olisivat tavallisia tekstityksiä parempia, on väärinkäsitys. Tämä uskomus levisi internetissä, kun eri verkkosivustot alkoivat toistaa ja levittää virheellistä tietoa, kuten sen, että suljetut tekstitykset eivät vain näytä dialogia, vaan myös ympäristön ääniä. Koska monet automaattiset järjestelmät saavat tietoja internetistä, tämä virhe on levinnyt entistä laajemmin.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että suljetut tekstitykset ja tavalliset tekstitykset ovat identtisiä.
